Are we ready to ride the wave?

Yliopistot tuottavat valtavasti tutkimusdataa: röntgenkuvia, ääninauhoja, haastatteluja, käsikirjoituksia, excel-taulukoita ja vaikka sun mitä käppyröitä. Tätä dataa säilytellään yleensä vain tutkijoiden tietokoneilla ja muistitikuilla. Ongelmaksi tulee tutkimuksen jälkeinen aika, sillä kukaan ei huoli tutkimusdatan pitkäaikaisesta säilyttämisestä, vaikka sillä  todennäköisesti olisi myöhempääkin käyttöä.

Saksassa (DP4LIB), Englannissa (DCC) sekä USA:ssa ja Kanadassakin on herätty research data managementtiin (RDM).  On sovittu työnjaosta eri toimijoiden kesken ja luotu yhteiset pelisäännöt vaikkapa eri tallennusformaateille. Kirjastot hallitsevat metadatan ja mahdollistavat datan hyödyllisen käytön arkistoinnin jälkeenkin. Termillä curation tarkoitetaan  data-aineiston valintaa, säilytystä, arkistointia ja indeksointia.  RDM:lla voisi olla strateginen rooli kirjastoille. Rahoituksen puutteen ohella ongelmana on koulutuksen puute; ei ole juurikaan olemassa  data librarian -ammattikuntaa. Työ vaatii tiivistä yhteistyötä itse tutkijakentän kanssa. Hommia riittäisi, vaan riittääkö kirjastolla tarmoa ja osaamista aallon harjalle?

Mainokset
Kategoria(t): Itä-Suomen yliopiston kirjasto. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s