Kielikylpy, infoähky ja oppimiskokemus

Matkalla IFLAan kuulostaa tässä tapauksessa hassulta, kun koko tapahtumasta on vierähtänyt jo jokunen tovi. No blogikirjoittelu jäi itse tapahtuman aikana vähäiseksi, jota tietenkin voi vain harmitella näin jälkikäteen. Puolustuksesi voi vain todeta, että pitkien päivien jälkeen ei oikein runosuoni sykkinyt ja viileiden salien käynnistämä kesäflunssan päällekarkaus ei ainakaan helpottanut tekstintuottamisen tuskaa.

Avajaistilaisuudessa sai nauttia suomalaisesta musiikista ja soljuvista kiitoksista niin osallistujille kuin järjestäjillekin. Kirjastojen tarjoamien lahjojen vertaaminen joulupukin lahjoihin olikin mielenkiintoinen näkökulma, jolla voitiin konferenssi yhdistää mukavasti järjestävään maahan – Suomeen. Avajaispuheenvuoroissa korostuivat myös konfferenssin teema ja kirjastojen yhteistyön merkitys voimaannuttavana kokemuksena. Avajaistapahtuman koskettavimman puheenvuoron piti Helena Ranta. Puheenvuoron aikana tunnelma oli lähes käsin kosketeltavan liikuttava.

Ikään kuin pienenä välipalana tuli haukattua Sessio ”How to get published?” Jossa annettiin erilaisia ohjeita artikkeleiden kirjoittamiseen ja tarjoamiseen eri julkaisuihin. Opastuksessa käsiteltiin niin artikkelin rakennetta, yleisön huomioimista, julkaisuprosessia sekä toimitus- ja vertaisarviointiprosessia. Omat artikkelituotokset ovat ainakin toistaiseksi olleet lähes olemattomia, joten nähtäväksi jää innostaako tämä kirjallisen luomisprosessin uudelleen nousuun.

Seuraavaksi hypättiinkin kriisien maailmaan tai voiko tilastointi ja evaluointi olla kriisissä. Tämä sessio antoi mielenkiintoisen kokemuksen simultaanitulkkauksesta ja sen vaikeudesta ja erityisesti sen seuraamisen vaikeudesta. Luultavasti tulkkaajalla ei ollut käytettävissä paperimateriaalia ja puhujakin huolehti nopeatempoisesta etenemisestä, että tulkilla varmasti hiki virtasi kun yritti saada lauseista kootuksi jotakin yhtenäistä – mikä pääsääntöisesti jäi kyllä yritykseksi. Mutta sisällöllisesti tuli todettua, että täällä lintukodossa helposti unohtaa sen tosiasian ettei muualla maailmassa kaikki ole vielä samassa pisteessä – kaikissa kirjastoissa ei ole internetyhteyksiä tai tietokoneita asiakkaille. Ja kaikista organisaatioista ei välttämättä löydy edes budjetteja tai muita suunnitteludokumentteja – kuulostaa yllättävän joustavalta, mutta mitenhän siinä perustellaan sitten olemassa olon oikeutusta???

Kun ilta päättyi avajaisjuhlallisuuksiin, niin seuraava päivä alkoikin sitten pilvessä ja pilvipalveluissa. Näissä puhuttaa sekä tietosuoja että tietosuojattomuus – ja tietenkin tekijänoikeudet. Pilvipalvelut tuovat mukanaan mukavuutta, joustavuutta ja helppokäyttöisyyttä, samalla unohtuu usein että tiedot lojuvat kansainvälisten yritysten palvelimilla mitä moninaisempien käyttösäännösten ja käyttöoikeussopimusten takana (joita harvempi edes erehtyy lueskelemaan). Pilvipalveluita käytettäessä myös tekijänoikeuksien alainen aineisto, kuten myös luottamuksellinen tutkimusdata ovat ehkä hiukan arveluttavilla vesillä – mitähän yliopistojen tietoturvallisuusohjeet ja lisenssisäännökset ovatkaan mieltä näiden, yliopiston ulkopuolisten, palveluiden käytöstä.

Pilvestä siirryttiin sitten Google-sukupolven tarpeisiin – verkosta hakeminenhan on helppoa kun laittaa vain sanan hakukoneen syövereihin niin johan alkaa tuloksia pullahtaa – yleensä sivu tolkulla. Kuinka saadaan kaivettua se ratkaisu, asiallisin ydin, onkin jo haasteellisempaa – mutta onneksi ovat kirjastoihmiset, jotka voivat auttaa tuon helmen kalastelussa. Kirjastoissa olisikin tärkeää tiedostaa, että meillä on mahdollisuus opettaa tiedonetsijää kaivamaan syvin olemus ja arvioimaan saamaansa tulosjoukkoa. Tämän session elähdyttävin osio kuului ilman muuta ruotsalaisille kollegoille – jos e-kirjat on vaikea löytää, miksi emme voisi tuoda niitä esille kirjastossa esim. QR-koodeilla tyyliin ”Tiesitkö, että tämäkin kirja löytyy kirjaston hankkimista e-kirjoista” tai ”QR Codes for e-books”. No tietenkin käyttäjiä täytyy muistuttaa käyttöoikeuksista ja lisensseistä jne. – kaipa siihen koodin ympärille joku muistutuskin mahtuu.

Seuraavaksi tulikin vilkaistua miten avoimen lähdekoodin teknologiaa ja mobiililaitteita voi käyttää. Tekstintunnistusta kännykällä – lueskellen ISBN-numeroita tai viiva- tai QR-koodeja, vapaatekstihakuja, ääni- tai puhehakuja, sijaintiin perustuvia hakuja – Voi sitä äänen kakofoniaa, kun asiakkaat kirjastossa ryhtyvät huutelemaan puhelimeen kirjan nimiä – toisaalta voisihan se olla hauskaa, että puhelin tai mobiilivärkki kädessä haahuillaan ympäri kirjastoa ja GPS tms. sijainnin avulla laite kertoo mitä tai minkä alan kirjallisuutta viereisessä hyllyssä makoilee. Voisihan sitä tietysti ISBN-numerolla pikaisesti kännykällä tarkastaa soveltuuko kyseinen oppikirja kurssikirjaksi omalle kurssille vai täytyykö kirjasta ryhtyä varailemaan tuoreempaa painosta.

Päivän päätteeksi tuli valittua vielä sessio Eduskuntakirjastojen puheenvuoroista, joissa pohdiskeltiin tietämyksen hallinnan kysymyksiä kansalaisten ja kansanedustajien (tai mitä ne nyt maailmalla ovatkaan) vaikutusmahdollisuuksiin oikeellisen tai riittävän tiedon valossa. Tärkeinä asioina nähtiin: läpinäkyvyys ja saatavuus, vuorovaikutus, viestintä, integrointi, luotettavuus, laajuus, tasapuolisuus, monimuotoisuus, ennakointi ja uudet käytänteet. Ja näiden toteuttamisessa huomioidaan yleisö, kulttuuri, henkilöstö ja teknologia. Toisaalta käsiteltiin myös Eduskuntakirjastojen tietojenvälitys- ja tiedotustehtävän korostumista – esimerkiksi koulutuksia mitä eduskunta tekee, miksi se on olemassa yms.  Sattumoisin kaikki session esiintyjät eivät olleet päässeet paikalle, joten päivä päättyikin ajateltua nopeammin. Illan viimeisenä tutustumiskohteena olikin sitten omatoiminen tutustuminen Kansallisteatteriin, jonka sisätiloissa ei ole aikaisemmin tullutkaan käytyä.

Tiistaipäivän avaukseksi osui kirjastojen rooli tiedon järjestämisessä, saatavuudessa ja säilyttämisessä.  Sessiossa lanseerattiin termi ”Data Librarian”, jollainen voisi olla uusi suuntaus kirjastomaailmassa. Tutkimusaineistojen avointa saatavuutta pyritään edistämään niin EU:n tasolla kuin maailmanlaajuisestikin ja lähestyttiinhän sitä taasen kerran pilviä (palveluiden muodossa).

Päivän kevennyksenä tulikin käytyä kiertelemässä postereilla – ja ahtaaksi kävivät nuo käytävät ihmisparvien pyrähdellessä eri posterilta toiselle. Postereita oli hyvin erilaisia, kiinnostavista ja vähemmänkiinnostavista aiheista. Ja tulihan sitä pyörähdettyä tietenkin oman talon posterilla vilkaisemassa kuinkas työtoverit pärjäävät – ja hyvin näyttivät pärjäävän monikielisen puheensorinan kuuluessa ympäriinsä.

Iltapäivällä vuorossa olikin hankintaan ja kokoelmien kehittämiseen tähtäävä aihe, joka puhuttaa kirjastoissa entistä enemän: Kuinka suhtautua painettuun aineistoon digitaalisen aineiston lisääntyessä. Jos halutaan painettuja kirjoja, tulee tilaongelmia. Jos jätetään painetut hankkimatta, niin elektroniset versiot eivät ole niin suosittuja (ainakaan meille ei-diginatiiveille). Jos halutaan painettuja lehtiä, maksetaan kohtuuttomia maksuja. Jos jätetään hankkimatta painetut lehdet, niin samaa nimekettä ei välttämättä olekaan tarjolla elektronisena. No tätähän se on, valintoja.  Päivä päättyi kulttuuri-iltaan, jossa verkostoiduttiin ristiin rastiin ja välillä ”kielillä” puhuen.

Keskiviikkona ensin tarkoitus oli mennä kuulostelemaan Ajankohtaisia aiheita, mutta välillä joutui venymään osittain ISBN numeroiden jakeluun ja muuhun arkisempaan viestintään. Viimeisenä sessiona valitsin vielä RFID session, jossa käytiin läpi mm. suomalaisen projektin etenemistä. Viimeisimmäksi opintokohteeksi otin vielä kansallismuseoon ja sen runsaat kokoelmat.

Lopuksi täytyy vain todeta, että olipa unohtumaton oppimiskokemus – Kiitos UEF Kirjasto!

Mainokset
Kategoria(t): Itä-Suomen yliopiston kirjasto Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s