Libraries are environmentally sustainable – or are we?

With my gut feeling I’d like to say, of course we are but I’m not that sure anymore… Yesterday I listened to a very interesting session (Session 184 Libraries inspiring and facilitating change towards sustainability). Sadly only a handful of us were there; I’m not sure was it due to a last-minute change of location, conference fatigue, over-lapping sessions or is it that we’d like to think that when it comes to libraries, we are already doing all we can do about being environmentally friendly and sustainable. After the session, I’m not sure if that really is the case, do we really know enough about the ecological footprint of libraries? As it was said in the session: is it more ecological to acquire one book and transfer it from one place to another than to acquire several copies and to keep them more ”local”? In addition, what is the true ecological impact of digital collections as, after all, they require technological gadgets that quickly become outdated. Is that our responsibility or are we just providing the digital material?

When I processed the session afterwards by talking an idea came to mind, something that IFLA could do next year to promote sustainability: I think the water spots have been an excellent and necessary thing here at IFLA, I’ve just noticed that a lot of plastic cups have been used (I do hope they are recycled). Maybe next year IFLA’s Welcome package could include a re-usable water bottle that could be refilled between sessions instead of using all those plastic cups.

Mainokset
Kategoria(t): Itä-Suomen yliopiston kirjasto | Avainsanat: , | 3 kommenttia

Viimeistä sessiota odotellessa

Viimeinen päivä IFLAssa on jo kallistumassa loppua kohti, viimeiset sessiot käynnistyvät näillä minuuteilla ja sitten onkin päätöstilaisuuden vuoro. Paljon olen jutellut eri ihmisten kanssa, solminut uusia tuttavuuksia mutta myös esim. entisiä opiskelutovereita olen tavannut ilahduttavan monta. Hieno osallistusmistodistuskin on jo printattu! Mutta nyt suuntaan minulle viimeiseen IFLAn varsinaiseen tilaisuuteen, Cataloguing standards and special collections – Rare books and manuscript -sessioon.

Kategoria(t): Itä-Suomen yliopiston kirjasto | Avainsanat: , | Kommentoi

Haaviin tarttunutta

Ensikertalainen on ollut vilinästä ihmeissään ja ihan haavi auki! Parin päivän aikana on tullut jo seurattua useita esityksiä, joista tässä on muutamia poimintoja.

Sessio 139. (Acquisitions and collection development treating print in an increasing digital collections: issues, dilemmas and directions).  Peter Mayr esitteli kiinnostavan asikaslähtöisen hankintamallin (EVA), jossa kaukopalvelupyyntöjä käsitellään automaattisesti tietyin kriteerein, ja jos ao. kriteerit täyttyvät, pyyntö siirtyykin tieteenalan vastuuinformaatikolle hankintaesitykseksi. Lisätietoja löytyy osoitteesta http://conference.ifla.org/sites/default/files/files/papers/wlic2012/139-lopez-en.pdf Samassa sessiossa olleen Alex Byrnen esityksestä Tarja jo kirjoittikin.

Sessio 159. Siva Vaidhyanathanin plenary session oli myöskin mielenkiintoinen. Vaidhyanathan mm. kummasteli Googlen intressejä organisoida koko maailman tieto ja tehdä siitä kaikkien saavutettavaa. Hänen mielestään se homma kuuluisi enemmän ei-kaupallisille toimijoille. Hän haastikin kirjastoja esim. UNESCON johdolla aloittamaan vastatoimena Googlelle Human Knowledge Projectin yhteisen, kaikille tarjolla olevan maailmanlaajuisen tietovarannon keräämiseksi.

Sessio 163. (E-journals, use data and negotiations with vendors). Sessiossa esiintyi mm. Lorraine Estelle, joka varoitti miettimään tarkkaan, mitä toivoo. E-lehtiä tilattaessa toiveena saattaa olla, että lehden hinta perustuisi lehden käyttöön eikä vähän käytetyistä lehdistä tarvisisi maksaa niin paljon. Hinnoittelumalliksi onkin kehitetty Value Based Pricing, jossa tilaajaorganisaatiolle arvokkaita lehtiä ovat tietenkin ne, joita käytetään organisaatiossa paljon. Mitä enemmän lehteä käytetään, sen kalliimpi se tilaajalle on. Ja sittenpä voipi käydäkin niin, että kalliista lehdistä tuleekin vielä kalliimpia! Kustantajalle ei kuitenkaan käytännössä tule sen kalliimmaksi, ladataanko joitain artikkeleita paljon vai vähän. Ja digivarantohan ei kulu lataamalla loppuun!

Kategoria(t): Itä-Suomen yliopiston kirjasto | Avainsanat: | 2 kommenttia

Viimeiset esitykset ja lounaat

Aamuni alkoi komiteamme Hot topics –sessiolla. Puhujina olivat Andreas Degkwitz, Ellen Petraits ja Jayshree Mamtora. Andreas käsitteli avointa julkaisemista ja avointa dataa ja saksalaisia keskitettyjen digitaalisten kirjastopalveluiden hankkeita. Mielenkiintoinen rinnastus häneltä oli, kun hän vertasi avoimen tieteen verkkoliikettä humboldtilaisen sivistysyliopiston ajatusten jatkamiseen nykyaikana.

Hot Topic session pöydät täyttyivät taas

Ellen puhui transliteracysta ja me mielsimme komiteamme sihteerin kanssa korkeakouluympäristössä sen akateemiseksi informaatiolukutaidoksi eli kaikiksi niiksi taidoiksi, jota akateemisesti koulutettu henkilö tarvitsee työssään ja opiskelussaan. Tässä pelkät akateemiseen tutkimukseen liittyvät taidot eivät enää riitä vaan erilaisten viestimien, viestinnän ja tiedonhankinnan taidot ovat tulleet vähintään yhtä tärkeiksi.

Jayshree puhui puolestaan akateemisten huippututkijoiden tarpeiden huomioimisesta akateemisissa kirjastoissa. Kaikki maailman yliopistot näyttävät haluavan olla maailman parhaita tutkimusyliopistoja ja tästä seuraa se, että niiden huippututkijoiden tietopalvelut tulevat keskeisiksi kirjastojenkin palveluiksi. Tähän liittyvän hyvän kysymyksen esitti eräs kuulija, kun hän pyysi puhujaa määrittelemään huippututkimuksen. Lopputulos oli, että se on täysin sumea käsite ja osin hypetystä: kaikki yliopistolaiset tarvitsevat korkeatasoisia tietopalveluita ja korkeatasoista opetusta tiedonhankinnan ja monimediaisen viestinnän taidoissa.

Vapaaehtoiset auttavat esiintyjiä mm. kun heidän muistitikkunsa jää hotellille

Hot topics sessioon liittyy elimellisenä osana pöytäkeskustelu. Suomalaiseen tapaan melkoinen osa yleisöstä karkasi keskusteluosan alkaessa. Mutta me jotka jäimme paikalle saimme vaihdettua mielenkiintoisia kuulumisia kollegoidemme kanssa. Omassa pöydässä huomasin, että e-julkaisuarkistot ovat tulossa ympäri maailmaa ja avoin e-julkaiseminen etenee huolimatta tekijänoikeusongelmista. Jopa entisen itäblokin ja Afrikan maissa on alkanut tapahtua nopeaa kehitystä.

Viimeinen ponnistus (Kuva Lassi Lager.)

Session loputtua kävi pitämässä viimeisen esitykseni tällä kertaa. Esittelin näyttelyalueella suomalaisten yliopistokirjastojen viimeaikaista kehitystä. Sen jälkeen veimme Hot topics -session puhujat lounaalle ja sain markkinoitua Suomea matkailumaana ja todistettua yhdysvaltalaiselle kollegalle, että Suomessakin on partiolaisia. Saksalaista kollegaa en taasen saanut ihan vakuuttuneeksi siitä, että Suomi ei todellakaan ollut osa Neuvostoliittoa kylmän sodan aikana. Suomella ja meillä suomalaisilla on vielä paljon tekemistä maamme yleistietouden viemiseksi ulkomaille. (Harmi, ettei IFLAn eilisessä kulttuurijuhlassa puhuttu ja esitelty suomalaista kulttuuria laajemmin – tämän kommentin kuulin myös vierailtamme.)

Lounaalla esiintyjien kanssa

Sitten äkkiä Ateneumiin katsomaan erinomainen Helene Schjerfbeckin näyttely. Ja keksin täysin epätieteellisen selityksen hänen myöhäiskauden tyylillensä. Vuosisadan vaiheessa hänellä oli niin paljon opetus- ym. töitä, ettei hän ehtinyt viimeistelemään klassisia maalauksiaan ja tästä kehittyi luonnosmainen modernistinen tyyli, joka alkoi sitten riisuuntua siitä jopa luonnosten luonnoksiksi. Illalla pidimme vielä komiteamme jäähyväisillallisen ja sen jälkeen kävin katsomassa Musiikkitalon mahtavan pyyntituoreen hauen.

Ja kuten Tuulevi kirjoitti, suomalaisessa mediassa ei konferenssia ole noteerattu käytännössä ollenkaan. Ilmeisesti on niin, että sivistystehtävä on unohtunut lopullisesti sanomalehdiltämme. Madonnan konsertista Hesari julkaisi jopa biisilistan, joka on tietysti erittäin tärkeää tietoa suomalaisille…

Mutta ilmat ovat suosineet konferenssia lämpimällä auringonpaisteella. Se on helpottanut sosiaalisten kontaktien luomista ja näyttänyt Helsingin kaikessa kauneudessaan vieraillemme.

Pohjoisen ihmiset ihmettelevät aurinkoa etelän maalikylissä

Jarmo Saarti

Kategoria(t): Itä-Suomen yliopiston kirjasto | Avainsanat: , , , , , , , | 2 kommenttia

Vinkkejä asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen

(rauhallisen iltapäivystyksen lomassa, edellispäivien antia miettien)

Useammassakin konferenssin esityksessä vihjattiin antropologian ja etnografian menetelmien soveltamiseen kirjastonkäyttäjien, nimenomaan opiskelijoiden tiedonhakutapoja selvitettäessä. Amerikkalaisessa Rochesterin yliopistossa kehitettiin tapoja tutkia yliopistoyhteisön eri ryhmien työtapoja (Session 94).
Joitakin esimerkkejä menetelmistä:
– Opiskelijoita mm. pyydettiin valokuvaamaan huoneensa, jossa kenties näkyi tietokoneen laatu ja sijainti ja sitä ympäröivä työskentelytila. Läppäri oli mukana kuvissa. Opiskelijoita pyydettiin myös kuvaamaan päivittäin mukana kuljettamansa repun sisältö, josta läppäriä ei löytynytkään. Koska kirjastossa ei kuitenkaan voitu pitää suurta määrää kiinteitä koneita, pyrittiin tekemään kirjasto ystävällisemmäksi lap top -koneille: langaton verkko toimimaan kaikkialla kirjastossa, lataamisen mahdollistaminen, sopiva kalustus jne.
– Opiskelijoita ja tutkijoita pyydettiin piirtämään itselleen mieluisin työtila; opiskelujen vaihe vaikutti ratkaisevasti siihen, miten haluttiin työskennellä. Kirjaston sisustamiseen ja kalusteiden sijoittamiseen otettiin mukaan kirjaston käyttäjät.
– Kirjastonkäyttäjiä (ryhmä vapaaehtoisia koehenkilöitä) seurattiin tutkimustyön eri vaiheissa, ja yksilöhaastatteluin selvitettiin, mitä kaikkea tutkimuksen suunnittelun ja raportin valmistumisen välillä tapahtui. Yksi tärkeä löydös college-tason opiskelijoiden parissa oli se, että opiskelijat kysyivät neuvoja tutkielman tekoon usein vanhemmiltaan, minkä seurauksena kirjasto järjestikin orientaatiokursseja opiskelijoiden vanhemmille

Kategoria(t): Itä-Suomen yliopiston kirjasto | Avainsanat: , | 3 kommenttia

Millainen on terveystiedon tulevaisuus?

Osallistuin Health and Biosciences -sektion järjestämään satelliittiseminaariin ”The Future of Health Information”, joka pidettiin Helsingin yliopiston Meilahden kampuksen Terkko-kirjastossa. Tässä muutamia muistiinpanoja keskeisimmistä asioista.

Terveyteen ja terveystieteisiin liittyvän informaation tulevaisuutta luonnehtivat yhtäältä tutkimusdatan räjähdysmäinen kasvu ja toisaalta julkaisutoiminnassa tapahtuvat muutokset. Esimerkiksi geenitutkimus ja lääketieteellinen kuvantaminen tuottavat massiivisia datajoukkoja, joita varastoidaan, jaetaan ja analysoidaan tietoteknisin menetelmin. Tällaista toimintaa kutsutaan yleisesti nimellä e-science. Julkaisemisessa open access kasvattaa yhä suosiotaan. Uutena ilmiönä ovat ns. megalehdet. Nämä ovat hyvin laaja-alaisia open access -lehtiä  (esimerkkinä mainittakoon PLoS One). On ennustettu, että lähitulevaisuudessa suuri osa lääketieteellisestä julkaisemisesta tulee siirtymään näihin lehtiin. Informaation haku- ja käyttöliittymät muuttuvat yhä enemmän mobiiliteknologiaan perustuviksi.

Relevantin informaation saanti on välttämätön edellytys, jotta tutkimustyötä tekevällä yhteisöllä voisi olla tulevaisuutta. Tutkimusta ei voi johtaa eikä kehittää, ellei tiedetä, mitä julkaistaan, ketkä julkaisevat ja millaisilla foorumeilla. Biolääketieteessä julkaisumäärät ovat usein varsin suuria. Kirjastoilla on kokemusta suurten tietomäärien kanssa toimimisesta, joten ne voivat auttaa tutkijoita julkaisutoiminnan rekisteröinnissä ja hallinnassa. Olennaista on ajantasaisuus. Julkaisutiedot saadaan omaan järjestelmään nopeimmin ulkoisista tietokannoista, kuten Web of Science:stä. Kirjaston tehtävänä on tarkistaa ja hyväksyä tallennetut tiedot. Julkaisurekisteristä voidaan sitten tuottaa esimerkiksi laitoksen tai tutkijan kotisivuille ladattavia julkaisuluetteloita, erilaisia hot topics –listauksia, sekä laitoksen ulkopuolelle suunnattuja tutkimuksen yhteenvetoja ja tiivistelmiä.

E-science:n tuottaman datan hallintaan vaaditaan paljon tallennuskapasiteettia ja erikoistunutta osaamista. Kirjastoilla olisi mahdollisuuksia tällä alalla,  jos ne pystyvät saamaan tai kehittämään tarvittavaa erityisosaamista.

On joka tapauksessa välttämätöntä tarkastella, mitkä ovat henkilöstön osaamisvaatimukset tulevaisuudessa, ja mikä on sopiva koulutustausta. Informaatiotyö muuttuu yhä monimutkaisemmaksi ja teknologiavetoisemmaksi. Sosiaaliset taidot ovat nekin entistä tärkeämpiä. Pitää  pystyä toimimaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa, kyetä selvittämään heidän tarpeitaan ja osata markkinoida palveluita. Osaamisvaatimuksia voidaan tarkastella ammatillisten pätevyyksien (professional competences) ja henkilökohtaisten pätevyyksien (personal competences) näkökulmista.

Tarvittavia ammatillisia pätevyyksiä ovat ainakin seuraavat:
– bio- ja terveystieteellisen tutkimuksen ymmärtäminen
– viestintätaidot
– tiedonhallintataidot
– ihmissuhdetaidot
– opetus- ja ohjaustaidot
– tekniset taidot

Henkilökohtaisista pätevyyksistä mainittakoon:
– analyyttisyys
– muutoshalukkuus
– luovuus
– uteliaisuus
– eettisyys
– joustavuus
– motivaatio

On selvää, että muodollisen koulutuksen avulla voidaan vahvistaa ennen kaikkea ammatillisia pätevyyksiä. Henkilökohtaiset pätevyydet ovat suurelta osin luonteenpiirteitä, jotka voivat olla hyvinkin pysyviä. Miten esimerkiksi uteliaisuutta voidaan opettaa henkilölle, joka ei ole luonnostaan utelias?

Tulevaisuuden informaatiotyöntekijöitä koulutetaan ainakin University of North Texas:issa USA:ssa, missä on käynnistetty erityinen terveystieteiden informatiikan maisteriohjelma (Health Informatics Program). Kyseessä ei ole pelkkä tietojenkäsittelyalan koulutus. Tavoitteena on tuottaa poikkitieteellisiä asiantuntijoita, jotka kykenevät hyödyntämään informaatioalan osaamisensa terveystieteellisessä ympäristössä. Niinpä opetukseen sisältyy esimerkiksi bioinformatiikkaa, genomiikkaa ja lääketieteellistä kuvantamista ”perinteisten” informaatioaineiden kuten tiedon järjestämisen ja haun lisäksi.

Jotta kirjaston palveluita ja työntekijöiden osaamista hyödynnettäisiin, tulee niitä markkinoida aktiivisesti. Kirjastoissa yleensä näkymättömät henkilöt tuottavat näkymättömiä palveluita. Markkinoimalla kirjasto tekee itsensä näkyväksi ja luo positiivisia odotuksia asiakkaille. Kyse on ennen kaikkea asiakassuhteiden tiivistämisestä, yhteistyöstä, käyttäjien läheisyyteen ja keskuuteen menemisestä. Tämä auttaa kehittämään asiakkaille arvokkaita palveluita. Markkinointi kuuluu jokaiselle työntekijälle, se ei ole mikään erillinen toiminto.  Olennaista on löytää luovia ratkaisuja ja saada aikaan kulttuuri, jossa markkinointi on itsestäänselvyys.

Markkinointiin liittyy oleellisesti myös brändäys. Jokin tuote tai palvelu – miksei myös koko kirjasto – brändinä voi tuottaa asiakkaalle yhteenkuuluvuuden ja luotettavuuden kokemuksia. Jos brändistä on saatu hyviä kokemuksia, hakeudutaan sen luokse yhä uudelleen.

Terveystieteellisellä tiedolla on tulevaisuutta kaikkialla siellä, missä ymmärretään tieteen valtakieltä englantia, päästään käsiksi Internetiin ja kyetään maksamaan verkkojulkaisujen lisenssimaksut. Monissa kehittyvissä maissa ja maanosissa tilanne on valitettavasti paljon heikompi. Esimerkiksi Afrikassa on useita alueita, joissa englantia ei osata lainkaan eikä sähkövirtaa ole saatavilla. Uusinta tietoa kuitenkin tarvittaisiin terveydenhuollon kehittämiseksi. Maksujen osalta open access -julkaisut ja HINARI-ohjelma ovat tuoneet helpotusta. HINARI on WHO:n ja suurten tiedekustantajien yhteishanke, joka tarjoaa kehittyville maille kattavan kokoelman laadukkaita julkaisuja joko alennetuin hinnoin tai täysin ilmaiseksi.

Kategoria(t): Itä-Suomen yliopiston kirjasto | Avainsanat: , , , , , , , , , , | Yksi kommentti

IFLAa (muussa kuin sosiaalisessa) mediassa toistaiseksi niukasti

American Libraries Magazine
http://americanlibrariesmagazine.org/global-reach/ifla-opens-helsinki-warnings-cultural-genocide-globalized-internet

Demari:
http://www.demari.fi/politiikka/paakirjoitukset/7295-e-kirjojen-aikanakin-tarvitaan-kirjastoja

Hesari:
http://www.hs.fi/a1344743926944

Länsiväylä:
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/121590-kirjastosta-tuli-windhoekin-slummialueen-helmi

Kategoria(t): Itä-Suomen yliopiston kirjasto | Avainsanat: , , | 3 kommenttia